Nykypäivänä ikkunoihin asennettavat aurinko- ja turvakalvot ovat yleisiä varusteita kiinteistöissä ja ajoneuvoissa. Kun rakennusten ikkuna-alat kasvavat, aurinkokalvot suojaavat kesäisin paahteelta ja talvisin lämpöhukalta. Turvakalvot suojaavat puolestaan ikkunalasia onnettomuuksilta ja ilkivallalta.
Suomessa Safetyset Oy on kulkenut ikkunakalvojen maahantuojana jo 20 vuotta alan kehityksen kärjessä mukana. Mutta miten näiden ikkunaan asennettavat kalvojen tarina on aikoinaan saanut alkunsa maailmalla?
Turvakalvot kehittyivät terrorismin myötä
Jotain viitteitä tuleviin ikkunakalvoihin saatiin jo toisen maailmansodan aikana. Englannissa kiinnitettiin ikkunoihin muoveja ja teippejä, jotka suojasivat lasinsirpaleiden vaaroilta pommituksissa. Tämä on perusidea myös myöhemmille turvakalvoille.
Varsinaisesti turvakalvot syntyivät monien mielestä vasta 70-luvun alussa ja myös juuri Englannissa. Tuolloin terroristien pommitukset olivat yleisiä Englannissa, Pohjois-Irlannissa ja koko Euroopassa. Brittihallinto halusi kehittää turvakalvoja, jotta kansalaisia voisi suojata räjähdyksissä lentäviltä lasinsirpaleilta.
Yhdysvalloissakin hallinto oli antanut teollisuudelle toimeksiannon kehittää ratkaisuja lasin suojaukseen. Siellä kysynnän päähuomio oli kuitenkin aluksi aurinkosuojauksessa ja sirpaleilta suojaaville turvakalvoille oli melko vähän kiinnostusta aina 80-luvun lopulle asti. Tuolloin turvakalvot nähtiin rikollisuuden ja vahinkojen lisäksi hyvänä ratkaisuna muun muassa hurrikaanien aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn.
Aurinkokalvojen suojaa 60-luvulta lähtien
Yhdysvallat on ikkunakalvojen varsinainen edelläkävijä, kun katsotaan alaa kokonaisuutena. Jo 1958 nykyisin maailman toiseksi suurimman kalvovalmistaja Madico kaupallisti ensimmäisen läpinäkyvän, mutta heijastavan ikkunakalvotuotteen.
Isommassa mittakaavassa aurinkosuojakalvoja alettiin valmistaa Yhdysvalloissa 60-luvun alussa. Varhaisten kalvojen päätarkoitus oli suojata rakennusten sisätiloja auringon paahtavalta kuumuudelta.
70-luvun alun energiakriisin aikaan heräsi kiinnostus myös aurinkokalvojen toiseen mahdollisuuteen: lämmön eristykseen. Tuolloin oivallettiin, että polyesteriin perustuva kalvoteknologia estää tehokkaasti lämmön karkaamisen sisätiloista. Näin kalvojen kysyntä kasvoi myös viileämmissä ilmastoissa.
Kalvojen kehittyessä mukaan tulivat eri tavoin sävytetyt aurinkosuojakalvot. Kuluttajat viehättyivät sävytettyjen kalvojen näyttävistä vaikutuksista rakennusten ulkonäköön.
Rakennusten lisäksi aurinkokalvojen suosio kasvoi nopeasti myös ajoneuvoissa. Autokalvon valtteina pidettiin ajomukavuuden lisäksi juuri tyylikkyyttä sekä ikkunatummennuksen mahdollistamaa yksityisyyttä.
Kehitys jatkuu
Nykypäivän ikkunakalvo on vielä huomattavasti edeltäjiään kehittyneempi. Raaka-aine perustuu yhä polyesteriin, mutta uuden teknologian ansiosta aurinkokalvot ovat entistä tehokkaampia lämmön suojauksessa ja samalla ohuempia ja kestävämpiä kuin ennen.
Historiatietojen lähteinä on käytetty muun muassa European Window Film Associationin ja Madicon sivuja.